sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Ite tein!

...tai no melkein itse, ystäväni auttoi matkanvarrella aika paljonkin. Kaikkihan alkoi siitä, kun mummoni osti minulle oikein todella hyvän ompelukoneen kaikkine tilpehööreineen. Mummon mielestä jokaisella nuorella naisella pitää olla ompelukone :) En halunnut kalliin ja hyvän koneen jäävän pölyttymään kaappiin, joten päätin opetella ompelemaan. 

En oikeastaan osaa ommella muuta kuin pieniä korjausompeluita ja olenkin aina ihaillut ihmisiä, jotka saavat upeista kankaista aikaan vielä upeampia vaatteita. Niinpä siis päätin, että opettelen ompelemaan, sillä itsetekemällä saa juuri semmoisen mekon tai hameen kun haluaa. Ensimmäiseksi projektiksi valikoitui vekkitetty hame, kirpparilta löytämästäni kankaasta. En tiedä oliko vekitetty hame paras vaihtoehto ensimmäiseksi ompeluprojektiksi, mutta näillä mentiin. Ystäväni auttoi kaavojen etsimisessä ja piirtämisessä, olin jotenkin kuvitellut sen olevan kauhean vaikeaa mutta eihän se ollutkaan! 

Sitten muutamana viikonloppuna istuimme yhdessä meidän keittiönpöydän ääressä opetelemassa ompelun saloja. Paljon olisin tehnyt itse pieleen, mutta onneksi ystäväni jaksoi auttaa ja neuvoa :) 

Tällainen on nyt sitten lopputulema. Itse pidän hametta onnistuneena mutta kriteerini ovat varmasti aika alhaiset verrattu oikeasti hyviin ompelijoihin. Minulle riitti, että vekit ovat kohdallaan ja hame sellainen, että kehtaan käyttää sitä ihmistenilmoilla. Virheitäkin sai puolestani olla, kunhan eivät näy ulospäin! 


Kuvittelin, että vaatekaapistani löytyisi helposti paitoja hameen pariksi, mutta yllättäen tämä oli vaikempi yhdistellä kuin luulin. Joskus on toisaalta hyvä haastaa itsensä myös tyylin saralla. Muuten sitä urautuu helposti samoihin mekkoihin ja hameisiin.

Mitäs mieltä olette hamosestani?