perjantai 15. marraskuuta 2013

Aarteita osa I

Hei ihanaiset!

Viime viikon lauantaina olimme Sulhaseni ja erään hänen sukulaisensa kanssa, katselemassa läpi Sulhaseni edesmenneen mummon tavaroita. Saimme ottaa kaikkea mitä halusimme, sillä kaikki mitä kukaan ei halunnut päätyivät hyväntekeväisyysjärjestöille tai kaatopaikalle. Jaan tämän postauksen kahteen osaan, sillä muuten siitä tulee todella pitkä. 

Aloitetaan astioilla ja muilla niihin verrattavilla :) 

Löysin erään kaapin nurkasta kahvikannun, kermakon ja sokerikon. Pelastin ne meille, sillä vaikken kahvia itse juo, ne olivat liian kauniit menemään kaatopaikalle. En ole varma ovatko ne hopeaa vai metallia. Sillä ei kyllä ole minulle suurta merkitystä, tunnearvo on tärkeämpi. Kannu, kermakko ja sokerikko ovat kaikki todella yksityiskohtaisia.



Kukka-aihe toistuu kaikkien astioiden jaloissa. Todella kaunis yksityiskohta mielestäni.


Sokerikosta on ajankuluessa irronnut nuppi. Luulen, että se on ollut samanlainen kuin kannussa.

Nappasin mukaani myös kakkuvuuan. En tosin tiedä kestääkö se paistamista, sillä mummolla se roikkui koristeena keittiössä. 


Kullattu kynttelikkö sai myös uuden kodin. 


Samoin kristalliset viini- ja konjakkilasit. Molempia on yhteensä kuusi kappaletta. 


2 kommenttia:

  1. Kaikkea kaunista saitte kotiinne. Ja muistoja Mummusta, ne ovat tärkeitä. Kakkuvuoka eli hyytelövuoka, kuten sinulle kerrottiin, on tosi hieno. Odotan osaa II. Terkuin Ritva

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy varmaan alkaa tarjoilla kahvinjuojille kahvit mummun pannusta, tulisi sillekin käyttöä. Samoin tätyy alkaa puuhata hyytelöitä, jotta vuuallekin tulee käyttöä. Arvoa lisää nimenomaan, se että niihin liittyy hyviä muistoja mummusta.

      Poista